Tiedäthän ne puurimoista nikkaroidut kirjaimet, jotka sijoitetaan näkyvään paikkaan, mielellään loivaan rinteeseen paikkakunnan sisääntuloraitin varrelle? Niiden keskelle istutetaan kirkkaanpunaisia kesäbegonioita, ja kas: nyt loistaa LAUKAA tai VIITASAARI jokaisen tielläliikkuja iloksi. Paikkakunta nousee kartalle.

Samaa tausta-ajatusta on monissa muissakin kunnan toimissa näinä päivinä. Pyritään herättämään kiinnostusta ja saamaan ohikulkijat pysähtymään, tutustumaan ja jäämään paikkakunnalle. Kaukaisena toiveena on, että näin saataisiin uusia palvelujen käyttäjiä ja koulujen täyttäjiä. Siispä perustetaan markkinointityöryhmiä, mietitään strategioita ja keksitään sloganeita. Ollaan yhteisöllisiä, ihmisenkokoisia ja yrittäjäystävällisiä. Ollaan pieniä mutta ketteriä isojen rinnalla. Luvataan myös jotain konkreettista: tenavatonneja lapsiperheille ja läppäreitä lukiolaisille. Kaikki tämä tehdään vieläpä näkyväksi. Palkataan somettaja, joka twiittaa, bloggaa ja vloggaa. Tänä päivänä kun ei kuntakaan ole olemassa, jos ei näy somessa.

Kaikkea tätä tietysti tarvitaan, kunhan ei samalla unohdeta tärkeintä: kuntalaisia, jotka paikkakunnalla jo asuvat. Asukkaitaan vartenhan kunta on. Tehdään hyvää siis ennen kaikkea itsellemme. Ja kyllä, näissä talkoissa voimme kaikki olla mukana. Käytetään kylän tuotteita ja palveluja sekä luodaan uusia. Kannustetaan toisiamme ja kehutaan, kun on aihetta. Tervehditään, hymyillään ja lyödään ylävitosia. Kun me täällä viihdymme, vedämme puoleemme ainakin onnen ihmettelijöitä, jos ei lopulta sen jakajiakin.

Tiedäthän ne puurimoista nikkaroidut kirjaimet, jotka sijoitetaan näkyvään paikkaan, mielellään loivaan rinteeseen paikkakunnan sisääntuloraitin varrelle? Niiden keskelle istutetaan kirkkaanpunaisia kesäbegonioita, ja kas: nyt loistaa LAUKAA tai VIITASAARI jokaisen tielläliikkuja iloksi. Paikkakunta nousee kartalle.

Samaa tausta-ajatusta on monissa muissakin kunnan toimissa näinä päivinä. Pyritään herättämään kiinnostusta ja saamaan ohikulkijat pysähtymään, tutustumaan ja jäämään paikkakunnalle. Kaukaisena toiveena on, että näin saataisiin uusia palvelujen käyttäjiä ja koulujen täyttäjiä. Siispä perustetaan markkinointityöryhmiä, mietitään strategioita ja keksitään sloganeita. Ollaan yhteisöllisiä, ihmisenkokoisia ja yrittäjäystävällisiä. Ollaan pieniä mutta ketteriä isojen rinnalla. Luvataan myös jotain konkreettista: tenavatonneja lapsiperheille ja läppäreitä lukiolaisille. Kaikki tämä tehdään vieläpä näkyväksi. Palkataan somettaja, joka twiittaa, bloggaa ja vloggaa. Tänä päivänä kun ei kuntakaan ole olemassa, jos ei näy somessa.

Kaikkea tätä tietysti tarvitaan, kunhan ei samalla unohdeta tärkeintä: kuntalaisia, jotka paikkakunnalla jo asuvat. Asukkaitaan vartenhan kunta on. Tehdään hyvää siis ennen kaikkea itsellemme. Ja kyllä, näissä talkoissa voimme kaikki olla mukana. Käytetään kylän tuotteita ja palveluja sekä luodaan uusia. Kannustetaan toisiamme ja kehutaan, kun on aihetta. Tervehditään, hymyillään ja lyödään ylävitosia. Kun me täällä viihdymme, vedämme puoleemme ainakin onnen ihmettelijöitä, jos ei lopulta sen jakajiakin.